Pesänlikaajien toisen istunnon yhteydessä ryhmä teki tarkastuskäynnin Euroviisuihin, semifinaalin harjoituksiin.

Ennen show'ta istuimme helsinkiläisessä ruokaravintolassa ja päivittelimme viisujen onnettomia lehdistöjärjestelyjä. Tuli esille, että esimerkiksi valtakunnan suurimman sanomalehden toimittajat eivät pääse työtehtävissä edes Areenaan, vaan hommia pitää tehdä Messukeskuksesta käsin.

- Katsotte siellä televisiosta, järjestäjät neuvoivat.

He eivät pitäneet tarpeellisena, että mediassa raportoitaisiin vaikkapa katsomotunnelmasta. Se ei tämänkaltaisissa tapahtumissa olekaan niin tärkeää. Ja jos fiiliksiä halutaan ikuistaa, pressi voi ostaa liput tapahtumaan, ihan kuin muutkin ihmiset.

Totesimme, että viisuhörhöily on täyttänyt mediaa tällä viikolla mukavasti, ja niin odotetusti. Suomen edustajan englanninkielen taito oli yksi kovista uutisista. MTV3:n nettisivuilla kehotettiin klikkaamaan uutisvideoihin ohjeistuksella: "Katso tästä, kuinka huonosti Hanna puhuu englantia". Suomalainen on onnellinen, kun saa hävetä kanssakansalaistaan.

Valaistunut päätoimittaja

Ruokailun jälkeen sujahdimme taksilla Areenalle. Ehdimme nauttia kuohuviiniä vielä ennen show'n alkamista. Pohdin Kentin kanssa ammattikunnan nokkimisjärjestyksiä. Tiedotusvälineet voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen, samoin toimitusosastot ja tietenkin toimitusten sisällä ihmiset saadaan lokeroitua iän ja aseman mukaan.

Ennen esimerkiksi tv-uutisissa oli itsestäänselvää, että politiikan toimittajan tekemä juttu on uutislähetyksen ykkösjuttu, oli aihe mikä hyvänsä. Mietimme, kuinka käy, kun internet jyrää eteenpäin. Osa perinteisen linjan toimittajista rykii ja nieleskelee, kun heidän toivotaan tekevän uutisia nettiin. Mutta pakko on, kun päätoimittaja kulkee kuin valaistuneena ja hokee "internet, internet". Pesänlikaajat vahvistivat yhteistuumin, että sama äkkivalaistuminen on tapahtunut jokaisessa talossa.

Istukaa - Täällä ei ole mitään nähtävää!

Sitten varsinaiseen viisuohjelmaan. Parkerin tyttöystävä teki tiettäväksi hyvissä ajoin, että hän kannattaa DJ Boboa, Sveitsin edustajaa. Lupasimme solidaarisesti hänelle nousevamme seisomaan, kun (laulutaidoton) DJ seurueineen valloittaa lavan. Näin teimme, mutta ilakointi jäi lyhyeen. Järjestysmies juoksi hätääntyneenä luoksemme ja komensi istumaan. Vilkaisu ympärille todisti, että suurin osa yleisöstä noudatti neuvoja ja istui hartaana paikallaan ja taputti hillitysti esitysten päätyttyä.

Summa summarum: Lukuunottamatta luterilaista katsomotunnelmaa viisukokemus oli hieno, vaikka kyse oli vain harjoituksista. Yleisradio selviytyi tyylikkäästi. Visuaalinen ilme oli hieno ja väliaikaohjelma sykähdyttävää. Juontajia ei tarvinnut hävetä: Erityisesti Mikko Leppilampi todisti kykynsä improvisoida, Jaana Pelkonen peesasi ja lausui harjoitellut repliikit ongelmitta. Hieman jouduimme keskustelemaan siitä, olivatko kappaleiden välissä esitettävät postikortit sittenkin liian landeja. Ehkä olivatkin, mutta menkööt. Hyvä Suomi!

-Lane