Juhannus töissä - tuttu kuvio jo useilta vuosilta. Motivaatio puurtamiseen löytyy tilipussista tai sen syyttävänä tuijottavasta pohjasta.

Juhannusvuoroon on helppo tulla. Uutiset voisi laatia puolivalmiiksi jo etukäteen. Aihelistalla ovat ainakin hukkuneet ja muut tapaturmaisesti menehtyneet, rattijuopot, tulipalot, juhannustapahtumien kävijämäärät ja vesiliikennetoilailut. Hups, melkein unohdin tärkeän draaman kaaren, nimittäin meno- sekä paluuliikenteen käynnistymisen, kiihtymisen ja hiipumisen. 

Pohdin eilen kollegojen kanssa, mitä mieltä on kertoa, että juhannuksen menoliikenne hiljenee aattoiltapäivänä. Mitä tarkoitusta uutinen palvelee? Se tuskin lisää kenenkään viisautta tai aiheuttaa kohinaa kansanjoukoissa. Päädyimme yhteisymmärrykseen: Kyse on tunnelmoinnista ja kansallisesta yhtenäisyydestä keskikesän hetkellä. Media uudentaa traditioita kertomalla, että nyt suomalaiset juhlivat. Silloin on jokaisen juhlittava edes vähän, vaikka viettäisikin aattoiltaa keskellä kaupunkia. Itse ratkaisin asian niin, että nautiskelin töiden jälkeen pari lasia kuohuviiniä.

Sitä ennen työtehtävissäni ehdin uutisoida Raumanmeren juhannusjuhlilla menehtyneistä nuorista miehistä. Heistä kaksi kuoli ilmeisesti häkään, kun olivat grillanneet teltassaan. Yksi tukehtui oksennukseensa nukkuessaan. SK Festivalsin toimitusjohtaja, ravintolarohmu Sedu Koskinen osoitti oman olemattoman tilannetajunsa kommentoimalla medialle tapausta: "Kyllä ihmisten pitää ottaa vastuuta itsestään. Jos ihminen ei tosiaan tajua, ettei teltassa voi grillata tai juo itsensä niin umpitunneliin, että tukehtuu omaan oksennukseensa, niin emme me sille mitään voi. "

Hyvää juhannusta vaan sulle Seppo! Toivottavasti omat omaisesi osaavat toimia järkevästi ja vastuullisesti, nin ei tarvitse sitten jälkikäteen harmitella.

-Lane